Sodankylän kunta
Sosiaalityö
Lastensuojelu

Sodankylän lastensuojelutyön esittely

Ohessa on kuvaus sosiaalityöstä sijaishuollon valmisteluprosessissa Sodankylässä. Mallinnuksen tavoitteena on ollut kuvata Sodankylän lastensuojelutyön etenemisen ”ydinprosesseja”, niitä kriittisiä pisteitä, joiden kautta lastensuojelutyö etenee kohti tavoitettaan. Mallinnuksessa tärkeäksi on nähty se, että kuvauksen takana on lastensuojelutiimin yhtenäinen käsitys todellisuudesta ja mallia onkin tehty vuoropuhelussa tiimin kanssa. Sodankylässä lastensuojelutyötä tehdään tiimi- ja parityönä. Lastensuojelutyötä tekevät sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijät, sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja ja osastosihteeri, perheneuvolan sosiaalityöntekijä ja psykologit sekä mielenterveystoimiston sosiaalityöntekijä. Kaikki kuuluvat lastensuojelun työryhmään, joka kokoontuu kolmen viikon välein. Lastensuojelupalaverissa lastensuojeluasioista voidaan puhua konsultaation luonteisesti tai yksittäisistä konkreettisista asiakastapauksista, jolloin asian käsittelemiseen on vanhempien lupa. Lastensuojeluperheiden kanssa työskennellään työpareina ja parin muodostavat usein sosiaalityöntekijä sosiaalitoimistosta ja terapiatyöntekijä perheneuvolasta tai mielenterveystoimistosta.

Lastensuojelutyön tekemisen taustalla on aina jonkinlainen käsitys todellisuudesta ja ihmisyydestä ja tiimi onkin joutunut pohtimaan sitä, mikä tai mitkä ovat ne keskeiset taustafilosofiat, jotka lastensuojelutyötä ohjaavat. Yksi keskeinen teema lastensuojelutyössä liittyy siihen, nähdäänkö lapsi itsenäisenä yksilönä vai osana perhekokonaisuutta. Kyse on siitä, nähdäänkö lapsen biologinen perhe aina lapselle parhaimpana vaihtoehtona ja onko tavoitteena aina perheen yhdistäminen. Nämä ovat niitä suuria kysymyksiä, joita sosiaalityöntekijä ja lastensuojelun työryhmä joutuvat pohtimaan. Todennäköisesti Sodankylän mallinnuksen taustalta paljastuu työryhmän käsitys lastensuojelun perimmäisestä tavoitteesta ja sitä ohjaava taustafilosofia, koska kyseessä on yhden työryhmän työn kuvaus.

Työ on edennyt yksittäistapausten kuvailemisen kautta siihen, että näistä asiakastapauksista on etsitty yhtenäisiä ja erottelevia piirteitä, jotka on yhdistetty suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Sosiaalityöntekijä työprosessi sijaishuollon valmisteluvaiheessa on pyritty kuvaamaan siitä näkökulmasta, mitä sosiaalityöntekijä tekee prosessin eri vaiheissa. Samalla tarkentuu myös kuva asiakasprosessin eri vaiheista. Mallinnuksen tavoitteena on ollut tehdä näkyväksi sijaishuoltoprosessin valmisteluvaiheessa se sosiaalityöntekijän tekemä työ, joka yleensä koetaan työläimmäksi. Sosiaalityöntekijälle itselleenkin työn näkyväksi tekeminen on tuonut esiin ihmetyksen aiheita. Mallin avulla näkee konkreettisesti sen, missä kaikissa rooleissa sosiaalityöntekijän tulisi toimia. Sosiaalityöntekijän tulee olla psykososiaalisen tuen antaja, yhteistyökoordinaattori, palveluohjaaja, byrokraatti, lainoppinut, asiakkaan asianajaja, tulevaisuuden ennustaja ym.

Malliin on pyritty kokoamaan myös muistilista niistä paikoista, joista sosiaalityöntekijä voi hakea tukea ja konkreettisia neuvoja. Kuvanneeko sosiaalityötä hyvin sekin, että tuen ja avun hakemisen kuvailu on jäänyt todella ohueksi ja yleisluonteiseksi? Mallinnusta voidaan hyödyntää tulevaisuudessa niissä yhteyksissä, joissa on erityisen tärkeää nähdä sosiaalityöntekijän työn vaativuus. Mallinnuksesta voi olla hyötyä palkkaneuvotteluissa, työn esittelemisessä yhteistyökumppaneille, uuden työntekijän perehdyttämisessä ym. Siitä voi olla hyötyä sille myös sosiaalityöntekijälle, joka yksin tai yhdessä työryhmänsä kanssa pohtii sitä, miten toimia vaikeassa lastensuojeluongelmassa. Jo työprosessin vaiheen määrittely ja sen näkeminen kokonaisprosessissa voi auttaa työntekijää pohtimaan oikeita kysymyksiä ja pääsemään eteenpäin.

Malli etenee suurempien kysymysten kautta yksityiskohtaisimpiin kysymyksiin eli malli tarkentuu Sodankylän malliksi, mitä syvemmälle siinä mennään. Käytännössä mallin tekeminen on edennyt siten, että olen ollut virkavapaalla omasta sosiaalityöntekijän virastani ja kuukauden ajan olen toiminut Lapin sosiaalialan osaamiskeskuksen seutukoordinaattorina. Olennaisen tärkeää lastensuojelutyön sisällön kehittämiselle on se, että kehittämistyötä pääsee tekemään kentän sosiaalityöntekijä. Mallinnusprosessi on antanut itselle oivallisen paikan tarkastella omaa työtään kauempaa ja huomata siinä työn sudenkuopat ja kriittiset kohdat, joita tulisi kehittää. Keskeiseksi kehittämisen kohteeksi nousi lapsen kanssa työskentely ja sen menetelmien kehittäminen. Kuukausi on osoittautunut todella lyhyeksi ajaksi ja siksi itselle jäi tunne, että mallinnusta olisi voinut vielä tarkentaa. Monta asiaa sosiaalityöntekijän näkökulmasta olisi voinut vielä kirjoittaa auki, mutta toisaalta sijaishuollon valmisteluvaiheeseen kiteytyy koko lastensuojelutyön ydinproblematiikka, joten voi olla, että mallinnuksessa kaikkea ei voida edes tavoittaa ja toisaalta se ei ole mallinnuksen tehtäväkään. Mallinnuksessa tulevat esille nimenomaan sijaishuollon valmisteluprosessin ydinkysymykset.

Sodankylässä 1.6.2003
Kati Aikio-Mustonen, sosiaalityöntekijä
(kati.aikio-mustonen@sodankyla.fi)

Lastensuojelun työryhmä Sodankylässä:
Sosiaalitoimisto
Kari Hyötylä, osastosihteeri (kari.hyotyla@sodankyla.fi)
Marjut Aikio, sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja (marjut.aikio@sodankyla.fi)
Leila Tervo, sosiaalityöntekijä (leila.tervo@sodankyla.fi)
Perheneuvola
Merja Tammi, sosiaalityöntekijä (merja.tammi@sodankyla.fi)
Kristiina Laine, psykologi (kristiina.laine@sodankyla.fi)
Pirjo Kymäläinen, psykologi (pirjo.kymäläinen@sodankyla.fi)
Mielenterveystoimisto
Raija Kumpula, sosiaalityöntekijä (raija.kumpula@sodankyla.fi)